sudenmarjat

Kansallispuiston luonto

Isokari on iso saari. Kun muut tunnetut majakkasaaret kuten Bengtskär, Märket ja Söderskär ovat vain muutaman hehtaarin kokoisia kallioluotoja, Isokari on n. 180 hehtaaria suuri.

Isokari on kuin keidas keskellä merta. Kokonsa ja vaihtelevien pinnanmuotojensa ansiosta saarelta löytyy monia erilaisia luontotyyppejä, kuten reheviä lehtoja, kuivia ketoja ja marjaisia soita. Vanha asutus ja etenkin laidunnus ja siihen liittynyt talvirehun keräys on osaltaan monipuolistanut muutoin hyvinkin luonnontilaisen saaren kasvistoa.

Saaren linnusto on rikas, ja satamassa on yksi Suomen suurimmista riskiläkolonioista. Saareen tehdään keväisin ja syksyisin erityisiä luontomatkoja (ks. tapahtumakalenteri). Uudestakaupungista / Isostakarista tehdään myös hyljematkoja Södra Sandbäck-Sandbäckin hylkeidensuojelualueelle.

 

Selkämeren kansallispuisto (www.luontoon.fi/selkameri) on hyvin mereinen. 98 % kansallispuistosta on merialuetta ja vain 2 % maata.

Noin kolmasosa Isonkarin saaresta (osa Metsähallituksen omistamasta maa-alueesta) kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Kartta kansallispuiston alueesta löytyy netin lisäksi Isonkarin saaressa olevasta kansallispuiston infokatoksesta.

 

Kansallispuiston tunnuslajit

Kansallispuiston tunnuslajit ovat isokoskelo ja pikkuhauru.

Isokoskelo on näkyvä ja yleinen lintulaji Selkämerellä. Isokoskelo on kokosukeltaja, joka syö pikkukaloja, simpukoita ja äyriäisiä.

Pikkuhauru on rakkolevän sukuinen levä. Nykytietämyksen mukaan pikkuhauru kehittyi jääkauden jälkeen sopeutumalla Pohjanlahden olosuhteisiin eikä sitä esiinnykään missään muualla maailmassa. Kapealehtinen pikkuhauru on varsin tavallinen Selkämeren rannikoilla aina Merenkurkkuun saakka.

 

Roskaton retkeily

Selkämeren kansallispuistossa ja myös Isossakarissa noudatetaan roskattoman retkeilyn periaatteita. Pääsääntö on helppo muistaa: Vie itse takaisin mantereelle kaikki se, mitä toit saareen. Kesäkahvilasta saa pieniä roskapusseja maksutta.

Isossakarissa ei ole matkailijoiden käyttöön tarkoitettuja roskiksia. Kun jokainen hoitaa omat roskansa pois saaresta, vähentää se turhanpäiväistä huoltoajoa ja siten melua, päästöjä ja mm. pesimäaikaista häiriötä linnuille. Luonnon lisäksi säästyy aikaa ja rahaa, joka voidaan käyttää muiden palvelujen parantamiseen.

Saarella ei ole erillistä nuotio- tai tulentekopaikkaa roskien polttoa varten, sillä varsinaisen matkailusesongin aikaan saaressa on käytännössä aina niin kuivaa, ettei avotulen teko ole riittävän turvallista. Sataman grillauspaikalla voi puun seassa toki polttaa tyhjäksi käyneet makkarapaketit yms. pikkuroskat.

Lue lisää: Roskaton retkeily Metsähallituksen www.luontoon.fi-sivustolla