Karun kaunis avomeri

Luontoelämyksiä aavan meren äärellä

Isokari on iso saari. Kun muut tunnetut majakkasaaret kuten Bengtskär, Märket ja Söderskär ovat vain muutaman hehtaarin kokoisia kallioluotoja, Isokari on n. 180 hehtaaria suuri.

Isonkarin saarta ympäröivät Selkämeren kirkkaat vedet, ja mainingit lyövät saaren länsirantaan aina Ruotsista asti. Selkämeri on yksi parhaimmassa kunnossa säilyneistä merialueistamme Suomen rannikolla. Ravinnepitoisuudet ja rehevöitymistaso ovat selvästi alhaisempia kuin Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Itämeren pääaltaassa. Selkämeren ulappa-alueilla veden vaihtuminen on rannikon avoimuuden johdosta tehokasta ja vedet pysyvät kirkkaampina.

Isonkarin saari on kuin keidas keskellä aavaa merta. Kokonsa ja vaihtelevien pinnanmuotojensa ansiosta saarelta löytyy monia erilaisia luontotyyppejä, kuten reheviä lehtoja, kuivia ketoja ja marjaisia soita. Vanha asutus ja etenkin laidunnus ja siihen liittynyt talvirehun keräys on osaltaan monipuolistanut muutoin hyvinkin luonnontilaisen saaren kasvistoa. Myös saaren linnusto on rikas, ja satamassa on yksi Suomen suurimmista riskiläkolonioista.

Isoonkariin tehdään keskikesän päiväristeilyjen lisäksi keväisin ja syksyisin erityisiä luontomatkoja (ks. tapahtumakalenteri). Uudestakaupungista tehdään myös hyljematkoja Södra Sandbäck-Sandbäckin hylkeidensuojelualueelle.

 

Selkämeren kansallispuisto

Selkämeren kansallispuisto on hyvin mereinen: 98 % kansallispuistosta on merialuetta ja vain 2 % maata.

Noin kolmasosa Isonkarin saaresta (osa Metsähallituksen omistamasta maa-alueesta) kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Kartta kansallispuiston alueesta löytyy netin lisäksi Isonkarin saaressa olevasta kansallispuiston infokatoksesta.

Kansallispuiston säännöt ja paljon luontotietoa löytyy luontoon.fi-sivustolta.

Kansallispuiston tunnuslajit

Kansallispuiston tunnuslajit ovat isokoskelo ja pikkuhauru.

Isokoskelo on näkyvä ja yleinen lintulaji Selkämerellä. Isokoskelo on kokosukeltaja, joka syö pikkukaloja, simpukoita ja äyriäisiä.

Pikkuhauru on rakkolevän sukuinen levä. Nykytietämyksen mukaan pikkuhauru kehittyi jääkauden jälkeen sopeutumalla Pohjanlahden olosuhteisiin eikä sitä esiinnykään missään muualla maailmassa. Kapealehtinen pikkuhauru on varsin tavallinen Selkämeren rannikoilla aina Merenkurkkuun saakka.

Roskaton retkeily

Selkämeren kansallispuistossa ja myös Isossakarissa noudatetaan roskattoman retkeilyn periaatteita. Pääsääntö on helppo muistaa: Vie itse takaisin mantereelle kaikki se, mitä toit saareen. Kesäkahvilasta saa pieniä roskapusseja maksutta.

Isossakarissa ei ole matkailijoiden käyttöön tarkoitettuja roskiksia. Kun jokainen hoitaa omat roskansa pois saaresta, vähentää se turhanpäiväistä huoltoajoa ja siten melua, päästöjä ja mm. pesimäaikaista häiriötä linnuille. Luonnon lisäksi säästyy aikaa ja rahaa, joka voidaan käyttää muiden palvelujen parantamiseen.

Saarella ei ole erillistä nuotio- tai tulentekopaikkaa roskien polttoa varten, sillä varsinaisen matkailusesongin aikaan saaressa on käytännössä aina niin kuivaa, ettei avotulen teko ole riittävän turvallista. Sataman grillauspaikalla voi puun seassa toki polttaa tyhjäksi käyneet makkarapaketit yms. pikkuroskat.

Lue lisää: Roskaton retkeily Metsähallituksen www.luontoon.fi-sivustolla