Isokari on iso saari. Kun muut tunnetut majakkasaaret kuten Bengtskär, Märket ja Söderskär ovat vain muutaman hehtaarin kokoisia kallioluotoja, Isokari on n. 180 hehtaaria suuri.

Isonkarin saarta ympäröivät Selkämeren kirkkaat vedet, ja mainingit lyövät saaren länsirantaan aina Ruotsista asti. Selkämeri on yksi parhaimmassa kunnossa säilyneistä merialueistamme Suomen rannikolla. Ravinnepitoisuudet ja rehevöitymistaso ovat selvästi alhaisempia kuin Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Itämeren pääaltaassa. Selkämeren ulappa-alueilla veden vaihtuminen on rannikon avoimuuden johdosta tehokasta ja vedet pysyvät kirkkaampina. Sinilevästä on Isossakarissa kesäisin vain vähäistä kiusaa.

Itse Isonkarin saari on kuin keidas keskellä aavaa merta. Kokonsa ja vaihtelevien pinnanmuotojensa ansiosta saarelta löytyy monia erilaisia luontotyyppejä, kuten reheviä lehtoja, kuivia ketoja ja marjaisia soita. Vanha asutus ja etenkin laidunnus ja siihen liittynyt talvirehun keräys on osaltaan monipuolistanut muutoin hyvinkin luonnontilaisen saaren kasvistoa. Myös saaren linnusto on rikas, ja satamassa on yksi Suomen suurimmista riskiläkolonioista.

Noin kolmasosa Isonkarin saaresta kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Selkämeren kansallispuisto on Suomen 37. kansallispuisto, ja se on perustettu vuonna 2011.

Isoonkariin tehdään keskikesän päiväristeilyjen ja veneretkien lisäksi keväisin ja syksyisin erityisiä luontomatkoja (ks. tapahtumakalenteri). Uudestakaupungista tehdään myös hyljematkoja Södra Sandbäck-Sandbäckin hylkeidensuojelualueelle.

Selkämeren kansallispuisto

Selkämeren kansallispuisto muodostuu etupäässä uloimman saariston karujen luotojen ja saarien nauhasta, joka ulottuu kapeana ja pitkänä etelässä Kustavista pohjoiseen Merikarvialle. Kansallispuisto on hyvin mereinen: 98 % kansallispuistosta on merialuetta ja vain 2 % maata.

Voit tutustua Selkämeren kansallispuiston luontoon, sääntöihin ja muihin käyntikohteisiin luontoon.fi-sivustolla.

Kansallispuiston tunnuslajit

Kansallispuiston tunnuslajit ovat isokoskelo ja pikkuhauru.

Isokoskelo on näkyvä ja yleinen lintulaji Selkämerellä. Isokoskelo on kokosukeltaja, joka syö pikkukaloja, simpukoita ja äyriäisiä.

Pikkuhauru on rakkolevän sukuinen levä. Nykytietämyksen mukaan pikkuhauru kehittyi jääkauden jälkeen sopeutumalla Pohjanlahden olosuhteisiin eikä sitä esiinnykään missään muualla maailmassa. Kapealehtinen pikkuhauru on varsin tavallinen Selkämeren rannikoilla aina Merenkurkkuun saakka.

Roskaton retkeily

Selkämeren kansallispuistossa ja myös Isossakarissa noudatetaan roskattoman retkeilyn periaatteita. Pääsääntö on helppo muistaa: Vie itse takaisin mantereelle kaikki se, mitä toit saareen. Satamatoimistosta saa pieniä roskapusseja maksutta.

Isossakarissa ei ole matkailijoiden käyttöön tarkoitettuja roskiksia. Kun jokainen hoitaa omat roskansa pois saaresta, vähentää se tarvetta huoltoajoon ja siten melua, päästöjä ja mm. pesimäaikaista häiriötä linnuille. Luonnon lisäksi säästyy aikaa ja rahaa, joka voidaan käyttää muiden palvelujen parantamiseen.

Saarella ei ole erillistä nuotio- tai tulentekopaikkaa roskien polttoa varten, sillä varsinaisen matkailusesongin aikaan saaressa on käytännössä aina niin kuivaa, ettei avotulen teko ole riittävän turvallista. Sataman grillauspaikalla voi puun seassa polttaa tyhjäksi käyneet makkarapaketit yms. pikkuroskat. Tulenteko on sallittua ajalla, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa.

Lue lisää: Roskaton retkeily Metsähallituksen www.luontoon.fi-sivustolla