Isokari – Pohjanlahden korkein majakka

Isonkarin majakka on valmistunut vuonna 1833. Majakka on Pohjanlahden korkein (49,4 m).

Majakka on edelleen toiminnassa ja sen valo syttyy keskikesälläkin hämärän tultua. Sisälle majakkaan pääsee oppaan kanssa, kesäkaudella päivittäin. Majakkaopastukset ovat maksullisia. Vierailu majakassa sisältyy kaikkiin M/S Kertun risteilyihin (ohjelmaan, hintaan).

Majakka peruskorjataan kesällä 2020. Tiedotamme korjausurakan etenemisestä ja vaikutuksista matkailuun mm. Facebook-sivullamme @visitisokari. Peruskorjaus ei estä vierailuja majakassa, mutta tulee olemaan päiviä, kun ylös vahtihuoneisiin ja/tai ulkotasanteelle ei pääse. Tervetuloa paikan päälle katsomaan miltä kerran noin sadassa vuodessa tehtävä urakka näyttää! 

Majakan suunnittelu

Kun Ruotsi oli Suomen emämaa, Pohjanlahdella kuljettiin pääasiassa Ruotsin rannikolla kulkevaa väylää pitkin. Kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alle (1809), Ruotsi asetti väylilleen niin korkeat maksut, että merenkulku vanhalla väylällä kävi kalliiksi. Merenkulku nyt vieraan valtion ylläpitämillä väylillä ei myöskään miellyttänyt uutta emämaata Venäjää.

Tsaarillinen Venäjä halusi näyttää oman mahtinsa länteen. Ahvenanmaalle rakennettiin jo Eckerön posti- ja tullitaloa, ja Pohjanlahden uuden väylän merkittävimmäksi merimerkiksi haluttiin vastaavanlainen, vaikuttava rakennus.

Majakkaa suunnittelemaan määrättiin luotsimajuri Gustaf Brodd. Brodd oli tutustunut Kronstadissa sijaitsevaan Tolbuhinin majakkaan, josta otetettiin nyt mallia. Isonkarin majakan suunnitelmat olivat valmiit vuonna 1830, ja majakan piirustukset tarkasti Intendentinkonttorin johtaja C. L. Engel. Engel teki piirustuksiin tiettävästi omia lisäyksiään, kuten kreikkalaistyylisen päätykolmion oven yläpuolelle. Engelin kolmio on sittemmin poistettu korjaustöiden yhteydessä. Majakkaurakkahuutokaupan voitti kirkonrakentaja Pychlau 26 000 ruplan huudollaan.

Isonkarin majakan rakennepiirustus Kansallisarkistosta

Majakan rakentaminen

Majakan rakennustyö aloitettiin keväällä 1831. Rakennusmiehet olivat pääosin venäläisiä – omat miehet taisivat olla rakentamassa Turkua suurpalon (1827) jäljiltä.

Majakan alaosa tehtiin kivestä, joka louhittiin paikan päältä. Yläosa muurattiin tiilestä. Tiilet poltettiin mantereella, pääosin Lokalahden alueella. Tiilien jäänteitä on vielä nähtävissä saaren etelärannalla, jossa on ollut lossauspaikka. Tiilien kuljettaminen on mahtanut olla melkoinen urakka sen aikaisilla aluksilla!

Majakan sisään tehtiin massiivinen puinen tukikehikko, joka kannattaa leveitä rappusia. Järeät puupalkit veistettiin kirveellä. Porrasaskelmien takareunoihin piti kovertaa kolot nauloille, jotta ne ylettyivät pureutumaan paksuun puuhun. Askelmia maan pinnalta ylös lyhtyhuoneeseen on lähes parisataa.

Katso miltä majakka näyttää sisäpuolelta! www.selkameri.fi-palvelun panoraama avautuu uuteen välilehteen.

Majakan huipulle tuli 12-kulmainen lasi-ikkunainen lyhtyhuone. Valolaitteeksi asennettiin hamppuöljyä polttava yhdeksän lampun sarja. Majakan valo saatiin sytytettyä kuitenkin vasta vuonna 1838, jolloin tarvittavat väylän mittaus- ja merkintätyöt saatiin valmiiksi. Majakan valo sytytettiin 1. kerran 13.7.1838.

Katso miltä maisema ylhäältä majakasta näyttää! www.selkameri.fi-palvelun panoraama avautuu uuteen välilehteen.

Majakka työpaikkana

Majakassa oli töissä aluksi kolme majakanhoitajaa, jotka työskentelivät majakkamestarin johdolla. Työtä tehtiin jatkuvaa vahtia pitäen.

Majakkamestari oli merkittävin viranomaisvallan edustaja saarella. Koulutukseltaan majakkamestarit olivat merikapteeneita tai perämiehiä, ja heitä kutsuttiin ruotsinkielisellä nimellä fyrkapten. Majakkamestarin tärkein tehtävä oli valvoa, että majakka rakennuksineen ja varusteineen pysyi kunnossa ja että sen valaistus oli ohjesäännön mukaista. Mestari valvoi, että majakanhoitajat huolsivat laitteet ja että majakka toimi auringontarkasti. Vahtivuorojen laatimisen lisäksi majakkamestarilla oli runsaasti kirjallisia töitä: säätietojen kirjaaminen, polttoaineen ja muiden tarvikkeiden kulutuksen seuraaminen, kalustokirjanpito, korjaussuunnitelmien teko jne. 1970-luvulle asti majakkamestarin tuli myös pitää kirjaa ulkomeren jäävyöhykkeestä.

Syksyllä majakan ikkunoihin asennettiin talveksi tuplaikkunat ja messinkilistat. Glyserolia käytettiin pakkasaikana huurteenestoon. Lintujen jälkien siistiminen vaati jatkuvaa työtä.

Kaikki valolaitteiston messinkiosat tuli pitää kiiltävinä ja valkoiset maalipinnat pitää puhtaina ja maalata tarvittaessa. Mm. linnunsulkaisilla huiskuilla puhdistettiin linssejä, ja tarvittaessa ne pestiin spriillä. Keväisin linssit kiillotettiin espanjanliidulla jälkipuhdistuksineen. Vanha linssi oli niin suuri, että mies saattoi ryömiä linssin sisään lasipintaa puhdistaakseen.

Majakan arkisten askareiden lisäksi majakkahenkilökunta osallistui meripelastustehtäviin ja etsintöihin.

Räjäytys mustavalkoisen majakan uhkana

Vuonna 1889 majakan puinen lyhtyosa purettiin ja nykyinen raudasta tehty rakennettiin tilalle. Valolaite vaihdettiin petroolikäyttöiseksi, jossa oli kristalliprismoista koottu linssistö. Majakan ulkoseinät maalattiin puna-valkoraitaisiksi.

Kun majakka täytti sata vuotta – 1933 – se peruskorjattiin. Ulkokuoren rappaus uusittiin ja väriksi vaihtui nyt mustavalkoinen. Valolaite vaihdettiin asetyleenikäyttöiseksi, minkä seurauksena majakan henkilökunta väheni kahteen.

Vuonna 1939 syttyi talvisota. Pelättiin, että majakka toimisi maamerkkinä pommikoneille ja opastaisi ne rannikkokaupunkeihin. Tästä syystä majakka meinattiin räjäyttää, mutta onneksi käsky peruttiin viime tingassa. Majakan sisäseinissä on yhä tänä päivänä näkyvissä paikatut onkalot, joihin räjähdysaine oltiin ehditty jo sijoittaa.

Vuonna 1952 majakka sähköistettiin ja 1954 siihen vaihdettiin Marjaniemen majakasta poistettu, vuonna 1872 valmistettu linssistö. Aluksi virta saatiin omasta voima-asemasta, mutta vuonna 1995 Isokari liitettiin valtakunnan verkkoon. Kesällä 1986 majakka oli maalattu jälleen puna-valkoraitaiseksi.

2010-luvun korjaus- ja perusparannustyöt ovat liittyneet majakan yleiseen kunnossapitoon ja turvallisuuteen. Lohkeillutta rappausta on uusittu sieltä täältä, ja esim. ulko-ovi on maalattu ainakin kahdesti. Majakka suursiivotaan kahdesti vuodessa – imuroidaan, portaikko ja ikkunat pestään (lyhtykojusta myös ulkoa!) – minkä lisäksi portaikkoa puhdistetaan kesäisten kävijöiden jäljiltä viikottain. Majakan turvallisuutta on parannettu mm. kaiteita kunnostamalla sekä lisäämällä majakkaan hätäpoistumisvalaistus.

Majakka tänään

Isonkarin majakka toimii tänäkin päivänä eteläisen Selkämeren näkyvimpänä merimerkkinä ja ohjaa liikennettä Selkämereltä mm. Uuteenkaupunkiin. Majakka toimii automaattisesti, eli sen valo syttyy ja sammuu hämäräkytkimen mukaan. Majakan valoteho on miljoona kandelaa ja valon kantomatka on 19 meripeninkulmaa (35 km).

Majakka on toiminnassa oleva merenkulun turvalaite, ja sen omistaa Suomen valtio. Valtionhallinnossa majakasta vastaa Väylävirasto (ent. Liikennevirasto, ent. Merenkulkulaitos, ent. Merenkulkuhallitus). Majakka on lukittu, mutta sisälle torniin pääsee Väyläviraston kumppanin, Isossakarissa matkailupalveluita tuottavan yrityksen oppaiden johdolla.

Majakka peruskorjataan kesällä 2020. Tiedotamme korjausurakan etenemisestä ja vaikutuksista matkailuun mm. Facebook-sivullamme @visitisokari. Peruskorjaus ei estä vierailuja majakassa, mutta tulee olemaan päiviä, kun ylös vahtihuoneisiin ja/tai ulkotasanteelle ei pääse. Tervetuloa paikan päälle katsomaan miltä kerran noin sadassa vuodessa tehtävä urakka näyttää! 

Sisäänpääsy majakkaan: 

  • Vierailu majakassa sisältyy kaikkiin M/S Kertun risteilyihin (sis. ohjelmaan ja hintaan).
  • 8.6.-8.8.2020, majakan peruskorjauksesta johtuen, veneilijöiden vierailut majakassa joka päivä, mutta päiväkohtaisesti vaihtelevan, urakoitsijan kanssa sovittavan aikataulun mukaan, lisätiedot p. 0440 998 299, ja tiedotamme vierailuajoista myös Facebook-sivullamme @visitisokari
    • Hinnat 10 € aikuiset, 5 € lapset 4-12 v; ilmoittautuminen opastukselle ja maksu satamatoimistoon
  • Alku- ja loppukesästä opastukset ja sisäänpääsy majakkaan saaressa sopien (jos opas paikalla) tai ryhmille etukäteen tilattuna