Isonkarin linnut

Isokari on keväisin ja syksyisin hyvä paikka muutonseurannalle, ja saarella pesii vuosittain hieno kirjo hyvin erityyppisiä lintulajeja. Isokari kuuluu Seksmiilarin saariston Natura-alueeseen.

Isonkarin kuuluisimmat linnut, sataman mustavalkoiset ja punajalkaiset linnut ovat riskilöitä (Cepphus grylle, ruotsiksi tobisgrissla, englanniksi Black Guillemot). Isonkarin sataman aallonmurtajassa on yksi Suomen suurimmista riskiläkolonioista.

Riskilät ovat pelottomia eivätkä ne juuri väistä veneilijää tai laiturilla kävelijää. Riskilät syövät etupäässä matomaisia pikkukaloja: tuulenkaloja ja kivinilkkoja.

Riskilöiden näennäisestä pelottomuudesta huolimatta niille kuuluu antaa pesimärauha ja pyrkiä häiritsemään niitä mahdollisimman vähän. Kulku aallonmurtajalle on ehdottomasti kielletty.

Toinen peloton laiturilintu on lapintiira. Tiirat eivät juuri väistä ihmisiä, mutta ihmisten kannattaa väistää tiiroja. ”Huomaathan että istun tässä, mene toista reunaa”, tiira kirskuu hautoessaan pesällään – tai sitten se yrittää nokkaista sinua päähän niin kuin paraskin hävittäjälentäjä. Tiiran varoitusta kannattaa uskoa!

Lapintiira. Kuva: Juhani Salmi.

Satamassa ja luotsiaseman ympärillä lentää myös mukava määrä haarapääskyjä. Rauhallisen sataman äänimaisemassa kannattaakin kiinnittää huomio lintuihin.

Luhtakana. Kuva: Juhani Salmi.

Isonkarin linnusto on rikas. Usein voi nähdä lokkien saattavan merikotkan matkantekoa yläilmoissa tai merikihujen taitolentonäytöksiä niiden vuorostaan antaessa lokeille kyytiä. Merikotkat pesivät saarella.

Keskellä saarta on umpeutunut merenlahti eli kluuvijärvi, jolla pesii mm. mustakurkku-uikku. Isonkarin sisälahdelta löytyy puolestaan lapasorsia, ristisorsia, tukkasotkia ja monia kahlaajia.

Majakkamestarin talon pihapiirissä reviiriään pitävät mm. pikkulepinkäinen ja kultarinta. Käenpiika ja kottarainen pesivät pihapiirin pöntöissä, puukiipijä puolestaan vanhan kiviaidan sisään jäävässä vanhassa verstaassa. Kiviaidan haapapuun kolossa on jo vuosia pesinyt telkkä (mutta puu kaatui talvella 2018-2019 – mistäköhän telkkä löytää uuden pesäpuun?)

Käenpiika. Kuva: Juhani Salmi.

Kevätkesäistä laulukonserttia saaren lehdoissa on vaikea kuvata sanoin, se täytyy itse kuulla! Satakielten yötä päivää jatkuva mekkala on korviahuumaavaa, ja tarkka löytää orkesterista punavarpusen ja jopa kirjokertun.

Kirjokerttu. Kuva: Juhani Salmi.

Syksyisin ja keväisin Isokari on hyvä paikka muutonseurannalle. Keväisin voi nähdä tuhansia muuttavia vesilintuja, syksyllä saaren kautta muuttaa mm. petolintuja, runsaasti pikkulintuja ja vaelluslintuja. Hyvällä tuurilla kohdalle voi osua joku harvinaisempikin laji, kuten harjalintu tai sinirinta.

Saareen tehdään keväisin ja syksyisin erilaisia luontoretkiä. Tapahtumakalenteristamme löytyvien yleisöretkien lisäksi retkiä tehdään ryhmille tilauksesta.

Tervetuloa! 

Sinirinta. Kuva: Juhani Salmi.

Vuosien 1961–2013 aikana saarella on havaittu 249 lintulajia. Näistä 70–80 pesii vuosittain saarella tai sen lähiluodoilla.

Saaren linnusto on kerätty listaksi (pdf), jonka voit ladata ja halutessasi tulostaa mukaan linturetkelle. Lintuharrastaja Juhani Salmi on koonnut lajilistan ja ystävällisesti luovuttanut sen luonnonystävien käyttöön.

Selkämeren kansallispuiston uusimmat lintuhavainnot löytyvät BirdLifen Tiira-verkkotietopalvelusta (www.tiira.fi).

Tutustu Seksmiilarin saariston Natura-alueeseen Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa ymparisto.fi.